Kuluttajansuojalaki täsmensi viherväittämiä – miten yritykset voivat puhua vastuullisuudesta?
Viherväittämät tarkoittavat yrityksen antamia tietoja tuotteesta tai palvelusta, jotka antavat vaikutelman myönteisestä tai neutraalista ympäristövaikutuksesta.
Viherpesuksi määritellään yritysten epärehelliset tavat esittää toimintansa todellisuutta vastuullisempana joko luomalla väärää mielikuvaa tai tarjoamalla harhaanjohtavia tietoja tuotteen tai palvelun vastuullisuudesta.
Ympäristöväittämiin lisää täsmällisyyttä
Yhteistä kuluttajansuojalakiin kirjatuissa kriteereissä on, että ympäristöväittämien tulee olla täsmällisiä ja konkreettisia. Kaikkien ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien väittämien tulee perustua mitattavissa ja todennettavissa olevaan tietoon.
Yleisten ympäristöväittämien, kuten ”vastuullinen”, ”ympäristöystävällinen” tai ”ekologinen” käyttö ei ole sallittua, jos sen tunnustettua ympäristönsuojelullista tasoa ei pystytä osoittamaan. Esitetty ympäristöväittämä tulee aina täsmentää selkeästi ja helposti havaittavasti samassa viestintävälineessä väittämän kanssa. Esimerkiksi väite ”pakkaus on valmistettu kierrätysmateriaaleista” tulee selventää samassa pakkauksessa, jossa kerrotaan käytetyn kierrätysmateriaalin osuus.
Pohdi aina ympäristöväittämän yhteydessä: Pystymmekö osoittamaan väittämän todeksi? Perustuuko viherväittämä mitattavissa olevaan dataan tai onko se todennettavissa muilla keinoin?
Miten EmpCo-direktiivi vaikuttaa harhaanjohtaviin viherväittämiin?
EmpCo-direktiivissä tarkennettiin myös muita kuluttajien kannalta harhaanjohtavia väittämiä.
- Esitettyjen ympäristöhyötyjen tulee perustua tuotteen tai palvelun olennaisiin ominaisuuksiin ja olla merkityksellisiä ympäristön kannalta.
- Ympäristöväitteestä tulee ilmetä selkeästi koskeeko väittämä koko tuotetta tai palvelua, vai vaan osaa siitä. Esimerkiksi tuotetta ei voi markkinoida kierrätysmateriaaleista valmistettuna, jos vain sen pakkauksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja.
- Tuotteiden ja palveluiden vertailuja voi tehdä vain vertailukelpoisten verrokkien kanssa, ja vertailussa käytettävät tiedot on esitettävä julkisesti.
- Kasvihuonekaasupäästökompensointiin perustuvat väittämät, kuten ”ilmastoneutraali” tai ”hiilineutraali” ovat sallittuja vain, jos se perustuu kyseisen tuotteen tai palvelun todellisiin elinkaarivaikutuksiin.
Tulevaisuuden väittämille vaaditaan toimenpidesuunnitelma
Jatkossa yritysten tulee esittää tulevaisuuteen suuntaavat ilmastotavoitteet yhdessä objektiivisen ja julkisesti saatavilla olevan sitoumuksen kanssa. Esimerkiksi tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta tiettyyn päivämäärään mennessä täytyy olla kirjattuna täytäntöönpanosuunnitelmaan, jossa selvennetään, miten sitoumukset ja tavoitteet saavutetaan, mitkä ovat välitavoitteet, ja miten tavoitteen etenemistä seurataan.
Niin sanotulla tavoitteiden tiekartalla on tarkoitus varmistaa, etteivät yritysten lausunnot esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttamisesta jää yksittäisiksi markkinointikampanjoiksi.
Huomioi tämä: Direktiivin tarkoituksena ei ole kieltää yritysten viestintää tulevaisuuden tavoitteista. Esimerkiksi tavoitteen esittäminen kierrätysasteen vähentämisestä on edelleen sallittua. Yritysten tulee varmistaa, että nykyhetken kierrätysaste perustuu täsmälliseen ja todennettavassa olevaan tietoon. Lisäksi tunnistetut toimenpiteet kierrätysasteen vähentämiseksi ja tavoitteen seuranta tulee ilmoittaa läpinäkyvästi.
Kuluttajansuojalaki määrittelee hyväksytyt kestävyysmerkinnät
Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi puuttui myös hyväksyttyihin kestävyysmerkintöihin. Direktiivin tarkoituksena on lisätä yritysten käyttämien kestävyysmerkintöjen uskottavuutta ja avoimuutta. Tämän seurauksena jatkossa hyväksyttyjä kestävyysmerkintöjä ovat sertifiointijärjestelmään perustuvat tai viranomaisen hyväksymät merkinnät.
Lisäksi tietyt Euroopan parlamentin ja direktiivin mukaiset merkinnät ovat sallittuja ja täyttävät direktiivin muut hyväksyttyjen kestävyysmerkintöjen kriteerit. Tällaisia EU-merkintöjä ovat esimerkiksi EU:n ympäristömerkki Ecolabel sekä suomalaisille tuttu Joutsenmerkki.
Huomioi nämä jatkossa viestinnässä ja markkinoinnissa
- Kaikkien ympäristöväittämien tulee perustua mitattavissa ja todennettavissa oleviin tietoihin ja dataan.
- Vältä yleisiä väittämiä, kuten ”ekologinen”, ”vihreä” tai ”ympäristöystävällinen” ilman tarkentavaa selitystä.
- Erittele selkeästi koskeeko ympäristöväittämä koko tuotetta, palvelua tai yritystä vai vain tiettyä osaa. Tärkeää on antaa totuudenmukainen kuva ympäristövaikutuksen laajuudesta.
- Esitä tulevaisuuden ympäristöväittämät yhdessä julkisen sitoumuksen, tavoitteiden ja suunniteltujen toimenpiteiden kanssa.
- Varmista, että käyttämäsi kestävyysmerkinnät kuuluvat sertifiointijärjestelmään, ovat viranomaisen hyväksyttyjä tai muuten EU:n direktiivin mukaisesti hyväksyttyjä.
- Huomioi, että väittämän yhteydessä myös käytetyt kuvat ja värit voivat antaa harhaanjohtavan kuvan.
- Direktiivi koskee käytettyjä viherväittämiä myös brändinimessä, tuotteiden nimissä ja tavaramerkeissä.
