PPWR:n myötä pakkausten kestävyys muuttuu lakisääteiseksi vaatimukseksi. Yritysten on pystyttävä osoittamaan, että pakkauskoot ovat tarkoituksenmukaisia, ne ovat kierrätettäviä, tarvittaessa uudelleenkäytettäviä sekä suunniteltu tukemaan materiaalien kiertoa. Uudet vaatimukset korostavat myös pakkaustiedon, teknisten asiakirjojen, vaatimustenmukaisuuden arviointien ja jäljitettävyyden merkitystä.
PPWR vaikuttaa laajasti eri toimialoihin, kuten kulutustuote-, elintarvike- ja juomateollisuuteen, vähittäiskauppaan, verkkokauppaan, lääketeollisuuteen, valmistavaan teollisuuteen sekä logistiikkaan.
Myös yritykset, jotka eivät itse valmista pakkauksia, voivat kuulua asetuksen soveltamisalaan, jos ne saattavat pakattuja tuotteita markkinoille tai vastaavat pakkausratkaisuja koskevista päätöksistä.
Menestyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koko arvoketjussa, mukaan lukien pakkaustoimittajat, valmistajat, kierrättäjät, vähittäiskauppiaat sekä jätehuollon ja materiaalienhallinnan kumppanit. Yritykset, jotka ryhtyvät toimiin ajoissa, voivat pienentää vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä ja samalla tunnistaa mahdollisuuksia materiaalitehokkuuden parantamiseen, kustannussäästöihin sekä kiertotaloutta edistäviin innovaatioihin.
Asetus kattaa pakkauksen koko elinkaaren. Sen tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää, lisätä uudelleenkäyttöä, parantaa kierrätystä sekä vahvistaa uusiomateriaalien markkinoita.
Yksi PPWR:n tärkeimmistä periaatteista on tarpeettoman pakkaamisen ehkäiseminen. Yritysten on vähennettävä pakkausten tilavuutta ja painoa mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tuotteen suojaus, turvallisuus ja toiminnallisuus säilyvät. Sääntely rajoittaa myös tyhjän tilan määrää pakkauksissa: ylimääräistä tyhjää tilaa saa olla enintään 50 prosenttia pakkauksen kokonaistilavuudesta.
Tarpeettoman suuri tyhjä tila sekä vältettävissä olevat pakkauksen osat ovat entistä tiukemmassa tarkastelussa. Yritysten on pystyttävä perustelemaan pakkausratkaisunsa ja osoittamaan, että pakkaus on suunniteltu mahdollisimman materiaalitehokkaasti ilman, että tuotteen laatu tai käyttötarkoitus vaarantuu.
PPWR tuo käyttöön yhdenmukaistetut kierrätettävyysvaatimukset koko EU:ssa. Pakkausten kierrätettävyyttä arvioidaan ensin niiden kierrätystä tukevan suunnittelun perusteella (design for recycling) ja myöhemmin myös sen mukaan, kuinka tehokkaasti ne voidaan käytännössä kierrättää laajassa mittakaavassa. Materiaalien yhdistelmät, etiketit, painovärit, liimat, lisäaineet ja muut pakkauskomponentit voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin pakkaus toimii kierrätysprosessissa.
Uusi luokitusjärjestelmä arvioi, kuinka hyvin pakkaus on suunniteltu kierrätettäväksi ja myöhemmässä vaiheessa myös sen, kuinka tehokkaasti sitä todellisuudessa kierrätetään eri puolilla EU:ta.
Luokka A – Erinomainen kierrätettävyys (>95 % kierrätettävää materiaalia)*
Luokka B – Hyvä kierrätettävyys (>80 % kierrätettävää materiaalia)*
Luokka C – Hyväksyttävä kierrätettävyys (>70 % kierrätettävää materiaalia)*
*osuus pakkauksen kokonaispainosta
Kierrätettävyysluokitus vaikuttaa tulevaisuudessa myös tuottajavastuumaksuihin. Korkeamman kierrätettävyysluokan saavuttavat pakkaukset, kuten luokan A tai B pakkaukset, hyötyvät todennäköisesti alemmista ekomoduloiduista tuottajavastuumaksuista, kun taas heikommin kierrätettävät pakkaukset voivat aiheuttaa korkeampia maksuja.
Tämä luo yrityksille taloudellisen kannustimen kehittää pakkaussuunnitteluaan ja parantaa pakkausten kierrätettävyyttä.
Kierrätysmateriaalien kysynnän vahvistamiseksi PPWR asettaa tietyille muovipakkausluokille pakolliset kierrätysmateriaalin vähimmäisosuudet. Vaatimukset otetaan käyttöön asteittain, ja niiden tavoitteena on edistää investointeja keräys-, lajittelu- ja kierrätysinfrastruktuuriin sekä vähentää riippuvuutta neitseellisistä fossiilipohjaisista muoveista.
Monet yritykset keskittyvät tällä hetkellä kierrätettävyysvaatimuksiin, mutta erityisesti kuljetuspakkausten osalta uudelleenkäyttötavoitteista voi muodostua yhtä merkittävä muutos.
Logistiikan, vähittäiskaupan, valmistavan teollisuuden ja verkkokaupan yrityksille tämä voi merkitä uusien toimintamallien, kumppanuuksien ja järjestelmien rakentamista, jotta pakkausten tehokas uudelleenkäyttö voidaan toteuttaa käytännössä.
Asetus sisältää uusia rajoituksia tietyille pakkauksissa käytettäville aineille. Näihin kuuluvat esimerkiksi elintarvikekontaktissa käytettävien pakkausten PFAS-yhdisteille asetettavat rajoitukset sekä nykyisten raskasmetallirajoitusten jatkaminen.
Valmistajien on pystyttävä osoittamaan vaatimustenmukaisuus teknisten asiakirjojen ja vaatimustenmukaisuuden arviointien avulla.
PPWR laajentaa EU-markkinoille pakkauksia saattavien talouden toimijoiden vastuita. Yrityksen roolista riippuen sen on mahdollisesti:
Näin pakkauksista saatava tieto on strateginen aihe.
Vaatimustenmukaisuusvakuutus on lyhyt, allekirjoitettu asiakirja, jossa vastuullinen valmistaja tai muu talouden toimija vakuuttaa, että tietty pakkaustyyppi täyttää asetuksen vaatimukset. Vakuutuksen tulee perustua teknisiin asiakirjoihin, ja sen on oltava helposti yhdistettävissä oikeaan pakkaukseen tai tuotetunnukseen (SKU).
Käytännössä asiakirjan tulisi sisältää pakkauksen selkeät tunnistetiedot, vastuussa olevan yrityksen tiedot, sovellettavat vaatimukset, käytetyt standardit tai tekniset eritelmät, asiakirjan laatimispaikka ja -päivämäärä sekä valtuutetun henkilön allekirjoitus.
Tämä tekee vakuutuksesta tärkeän vaatimustenmukaisuuteen liittyvän asiakirjan, mutta myös keinon jäsentää pakkaustietoja ja toimittajilta saatavaa näyttöä sellaiseen muotoon, että se on helppo auditoida.
Asetusta sovelletaan nyt, mutta moni vaatimus tulee voimaan ajan kanssa. Silti yritysten kannattaa tarkastella asetuksen vaikutuksia omiin pakkauksiin, toimitusketjuun ja vaatimustenmukaisuuteen. Aikainen reagointi auttaa tunnistamaan mahdolliset tarpeet pakkausten uudelleensuunnittelulle, parantaa kierrätysmateriaalien saatavuutta ja vähentää vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä.
Monelle yritykselle asetus on mahdollisuus vauhdittaa pakkausten kehittämistä, edistää kiertotaloutta ja luo pitkän aikavälin liiketoiminta-arvoa resurssitehokkaampien ratkaisujen avulla.
